Paholainen tai Saatana (hepreassa: Satan’el, vastustaja, syyttäjä) on perinteisissä ns. abrahamilaisissa uskonnoissa pahuuteen langennut ensimmäinen ylienkeli. Sanan alkuperäinen heprealainen ja aramealainen muoto on tarkoittanut vastustamista ja jarruttamista. Saatana on pahan henkilöitymä.
Saatanalla on suomen kielessä monia muitakin nimiä, joista yleisin lienee perkele balttilaisen ukkosenjumaluuden, perskunasin mukaan. Myös nimeä paholainen tai piru käytetään usein, vaikkakin piru alkuaan on tarkoittanut erilaista suomalaisissa kansantarinoissa ollutta hahmoa. Kaiken kaikkiaan saatanalle on eri kielissä syntynyt useita erilaisia kiertoilmauksia, koska ei haluttu suoraan lausua tämän pahuutta edustavan hahmon nimeä. Kristinuskossa saatanasta käytetään myös joissakin käännöksissä (muun muassa Vulgatassa, mutta ei suomeksi) nimeä Lucifer. Suomessa ja muissa kielissä sekä muissa maissa ja kulttuureissa saatanalle on annettu muun muassa seuraavia nimiä: vanha kehno (Old Nick), vihtahousu, sielunvihollinen, Mefistofeles, Beelzebub, Samael, Šaitan, Iblis, pahuuden ruhtinas (Angra Mainyu).
Kristinuskon mukaan saatana tuottaa pahaa ja yllyttää ihmisiä kapinoimaan Luojaansa vastaan. Saatana jatkaa tällä tavoin taivaassa aloittamaansa kapinaa. Raamatun mukaan kapinalla tosin ei ole toivoa, vaan etenkin Ilmestyskirjan mukaan saatana häviää ja hänet tuomitaan yhdessä hänen liittolaisikseen ryhtyneiden enkeleiden ja kadotettujen ihmisten kanssa ikuiseen tuleen. Täällä heitä tullaan vaivaamaan ikuisesti. (Ilm.18)
Saatana on kuvattu monenlaisina hahmoina, joista suuri osa perustuu eri maiden omaan kansantarustoon tai mytologiaan. Yleisin kuva saatanasta sarvet päässä ja pukinsorkkaisena hahmona lienee peräisin kelttien hedelmällisyyden jumalasta Carnunnoksesta ja keskikreikkalaisesta, arkadialaisesta Panista, joka myös oli hedelmällisyyden jumala. Joskus saatana kuvataan myös miellyttäväksi ja puoleensavetäväksi mieheksi, koska tarinoiden mukaan saatana vetoaa ihmisten turhamaisuuteen. Saatana voi olla kuvattu myös naiseksi tai ns. androgyyniksi eli sukupuolettomaksi olennoksi.
Kristinuskon mukaan saatana tuottaa pahaa ja yllyttää ihmisiä kapinoimaan Luojaansa vastaan. Saatana jatkaa tällä tavoin taivaassa aloittamaansa kapinaa. Raamatun mukaan kapinalla tosin ei ole toivoa, vaan etenkin Ilmestyskirjan mukaan saatana häviää ja hänet tuomitaan yhdessä hänen liittolaisikseen ryhtyneiden enkeleiden ja kadotettujen ihmisten kanssa ikuiseen tuleen. Täällä heitä tullaan vaivaamaan ikuisesti. (Ilm.18)
Saatanalla on suomen kielessä monia muitakin nimiä, joista yleisin lienee perkele balttilaisen ukkosenjumaluuden, perskunasin mukaan. Myös nimeä paholainen tai piru käytetään usein, vaikkakin piru alkuaan on tarkoittanut erilaista suomalaisissa kansantarinoissa ollutta hahmoa. Kaiken kaikkiaan saatanalle on eri kielissä syntynyt useita erilaisia kiertoilmauksia, koska ei haluttu suoraan lausua tämän pahuutta edustavan hahmon nimeä. Kristinuskossa saatanasta käytetään myös joissakin käännöksissä (muun muassa Vulgatassa, mutta ei suomeksi) nimeä Lucifer. Suomessa ja muissa kielissä sekä muissa maissa ja kulttuureissa saatanalle on annettu muun muassa seuraavia nimiä: vanha kehno (Old Nick), vihtahousu, sielunvihollinen, Mefistofeles, Beelzebub, Samael, Šaitan, Iblis, pahuuden ruhtinas (Angra Mainyu). Kristinuskon mukaan saatana tuottaa pahaa ja yllyttää ihmisiä kapinoimaan Luojaansa vastaan. Saatana jatkaa tällä tavoin taivaassa aloittamaansa kapinaa. Raamatun mukaan kapinalla tosin ei ole toivoa, vaan etenkin Ilmestyskirjan mukaan saatana häviää ja hänet tuomitaan yhdessä hänen liittolaisikseen ryhtyneiden enkeleiden ja kadotettujen ihmisten kanssa ikuiseen tuleen. Täällä heitä tullaan vaivaamaan ikuisesti. (Ilm.18)
Saatana on kuvattu monenlaisina hahmoina, joista suuri osa perustuu eri maiden omaan kansantarustoon tai mytologiaan. Yleisin kuva saatanasta sarvet päässä ja pukinsorkkaisena hahmona lienee peräisin kelttien hedelmällisyyden jumalasta Carnunnoksesta ja keskikreikkalaisesta, arkadialaisesta Panista, joka myös oli hedelmällisyyden jumala. Joskus saatana kuvataan myös miellyttäväksi ja puoleensavetäväksi mieheksi, koska tarinoiden mukaan saatana vetoaa ihmisten turhamaisuuteen. Saatana voi olla kuvattu myös naiseksi tai ns. androgyyniksi eli sukupuolettomaksi olennoksi.
Kristinuskon mukaan saatana tuottaa pahaa ja yllyttää ihmisiä kapinoimaan Luojaansa vastaan. Saatana jatkaa tällä tavoin taivaassa aloittamaansa kapinaa. Raamatun mukaan kapinalla tosin ei ole toivoa, vaan etenkin Ilmestyskirjan mukaan saatana häviää ja hänet tuomitaan yhdessä hänen liittolaisikseen ryhtyneiden enkeleiden ja kadotettujen ihmisten kanssa ikuiseen tuleen. Täällä heitä tullaan vaivaamaan ikuisesti. (Ilm.18)
Saatana on kuvattu monenlaisina hahmoina, joista suuri osa perustuu eri maiden omaan kansantarustoon tai mytologiaan. Yleisin kuva saatanasta sarvet päässä ja pukinsorkkaisena hahmona lienee peräisin kelttien hedelmällisyyden jumalasta Carnunnoksesta ja keskikreikkalaisesta, arkadialaisesta Panista, joka myös oli hedelmällisyyden jumala. Joskus saatana kuvataan myös miellyttäväksi ja puoleensavetäväksi mieheksi, koska tarinoiden mukaan saatana vetoaa ihmisten turhamaisuuteen. Saatana voi olla kuvattu myös naiseksi tai ns. androgyyniksi eli sukupuolettomaksi olennoksi.
Jos haluaa myydä sielun paholaiselle mutta tunnettuja ihmisiä on myydyt sielunsa paholaiselle eli Robert Johnson, Tommy Johnson, Johann Georg Faust...
Paholaisen ei kannata luottaa ja se on ammattilainen joka valehtelee ihmisille.
Jos haluaa myydä sielun paholaiselle mutta tunnettuja ihmisiä on myydyt sielunsa paholaiselle eli Robert Johnson, Tommy Johnson, Johann Georg Faust...
Se on vaikeaa kutsua Paholaista tekemään sopimuksia voi olla tunnettuja risteys demoni.
Paholaisen ei kannata luottaa ja se on ammattilainen joka valehtelee ihmisille.
Kari Kuula:Paholaisen biografia-kirjaa voin suositella.
Kommentit
Lähetä kommentti