 |
| Kuva: Pinterest |
Liikapaino ja tietyt ravintotottumukset saattavat edistää monien sairauksien puhkeamista. Nämä taudit voidaan ehkäistä pitämällä paino kurissa tai laihduttamalla ja välttämälllä sopimattomia ruokia.
Yksi insuliinin keskeinen tehtävä on kuljettaa sokeri verenkierrosta kohdesoluunsa, esimerkiksi lihassoluun. Päinvastoin kuin niin sanotussa nuoruusiän diabeteksessä, jossa on kysymyksessä insuliinin puutos, tässä diabetestyypissä insuliinia on normaalia enemmän veressä; se vain on tehotonta ja siksi verensokeri on korkea. Aikuistyypin diabeteksen esiintyvyys alkaa lisääntyä jonkin verran vaihdevuosien alkamisen jälkeen.
Riski:
Sairastumisriski on naisilla, joilla on suvussa tätä diabetesta, ja raskauksien jälkeen jäänyt ylipainoa. Suurentunut riski on myös niillä, joilla on ollut raskausajan diabetes. Näillä niin sanotun riskiryhmän naisilla estrogeenin väheneminen vielä lisää menopaussin aikana riskiä sairastua diabetekseen, mutta myös verenpainetautiin.
Oireet ovat lieviä tai puuttuvat kokonaan. Sairaus todetaan usein sattumalta, esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä. Paastoverensokeri on usein yli 5.5 mmol/l.
Tutkimukset:
Ylipainoisella saattaa olla kakkostyypin sokeritautia edeltävä tila, joka vain sokerirasitustestissä. Se on syytä tehdä, jos suvussa on aikuisiän diabetesta tai naisella on ollut raskausajan sokeritauti. Veren rasvoista triglyseridiarvo on usein myös koholla.
Ehkäisy ja hoito:
Tärkeimmät ehkäisykeinot ovat laihdutus, säännöllinen liikunta ja estrogeenihoito. Painon aleneminen normaaliksi lisää insuliiniherkkyyttä, jolloin verensokeritaso laskee. Laihtuminen alentaa myös verenpainetta.
Ellei laihdutus onnistu, estrogeenikorvaushoidon merkitys menopaussin jälkeen korostuu, sillä näin hidastetaan insuliiniherkkyyden alenemista. Hoitamaton aikuisiän diabetes lisää selvästi riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, sillä samalla katoaa estrogeenisuojan naiselle antama etu miehiin verrattuna.
KIHTI
Kihti on usein itsenäinen aineenvaihdunnan häiriö, joka aiheuttaa virtsahapon kertymistä elimistöön. Nesteenpoistoaineiden käyttö, munuaisten vajaatoiminta ja eräät syövät edistävät tätä häiriötä.
Kihdin syynä on veren virtsahappo- eli uraattipitoisuuden kohoaminen ja virtsahapon saostuminen joko nivelissä tai munuaisissa, munuaiskivi. Tämä liittyy useimmiten tiloihin, joissa uraatin poistuminen elimistössä virtsan mukana häiriintyy, kuten voi tapahtuu diabeteksessä, alkoholia nautittaessa, paastossa tai nesteenpoistolääkkeitä eli diureetteja käytettäessä.
Uraattipitoisuutta veressä voi pahentaa myös runsaasti sen esiastetta, puriineja, sisältävä ruokavalio. Puriineja on etenkin runsaasti soluja sisältävissä ruoissa. Näin kihtikohtauksen voivat laukaista esimerkkiksi munuais- ja maksaruat, liharuat, mäti, parsa ja pavut. Raskas alkoholin kera nautittu illallinen voi lisätä virtsahapon eritystä siinä määrin, että kihti puhkeaa. Korkea virtsahappopitoisuus ei sinällään aina aiheuta kihtiä tai munuaiskivikohtausta.
Oireet:
Kihtikohtaus alkaa useimmiten äkisti aamuyöstä, jolloin isovarpaan tyvinivel yleensä turpoaa ja kipeytyy. Niveltulehduksia voi tulla muidenkin varpaiden sekä polvien ja nilkkojen niveliin. Tauti voi alkaa myös rajuna munuaiskivikohtauksena. Lisäksi se voi ilmetä kivuttomina korvalehden nystyinä.
Tutkimukset:
Virtsahapon määrä mitataan verestä tai tarvittaessa otetaan näyte tulehtuneesta nivelestä kihtiteiden osoittamiseksi.
Hoito:
Jos virtsahappo on jatkuvasti koholla tai jatkuvasti munuaiskivikotauksia, seurauksena voi olla kihtimunuainen, mikä johtaa munuaisen toiminnan heikkenemiseen, ellei vaivaa hoideta ajoissa.
Virtsahappotason alentaminen hoidetaan allupurinoli - lääkityksellä, ja kivun poistoon käytetään indometasiinia tai vastaavia kipulääkkeitä. Ruokavaliosta poistetaan kihtiä edistävät ruoat. Oireetonta kohonnutta virtsahappopitoisuutta ei yleensä hoideta lääkityksellä.
METABOLINEN OIREYHTYMÄ
On sokeri-ja rasva-aineenvaihdunnan häiriö, jonka tyypillinen edustaja on keskivartalolta lihava. aikuistyypin diabetesta ja verenpainetautia sairastava henkilö. Se on tavallaan yhdistelmä edellä kuvatuista sairauksista. Oireyhtymän taustalla on insuliiniherkkyyden väheneminen. Tärkeäksi tämän oireyhtymän havaitsemisen tekee sen, että hoitamattomana se lisää huomattavasti riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Selvästi haitallinen ylipaino on silloin, kun BMI eli Body Mass Index -painoindeksi- on yli 30. Metaboliseen oireyhtymään viittaa myös ns. keskivartalolihavuus.
 |
| Kuva: Pinterest |
Oireet:
Metabolisen oireyhtymän taustalla ovat sokeriaineenvaihdunnan muutokset. Menopaussin jälkeen insuliiniherkkyys laskee, eli insuliini ei vaikuta kohde-elimissä, lähinnä maksassa ja lihaksissa, yhtä tehokkaasti kuin aiemmin.
Hoito:
Laihduttaminen normaalipainoon ja liikunta noin tunnin ajan kolme kertaa viikossa, ovat välttämättömät. Estrogeenikorvaushoidolla voidaan hidastaa insuliiniherkkyyden heikkenemistä ja parantaa veren sokeri- ja rasva- arvoja.
LIHAVUUS
Merkittävä lihavuus tarkoittaa painon eli lähinnä elimistön rasvakudoksen lisääntymistä niin, että siitä aiheutuu elimellistä haittaa.
Voit laskea itse painoindeksisi oheisen kaavan mukaan. BMI arvo normaalipainoisilla on noin 25. Ylipainon raja on liukuva, yli 30 osoittaa jo merkittävää ylipainoa.
Esimerkki:
LIHAVUUTEEN LIITTYVÄT SAIRAUDET
 |
| Kuva: Pinterest |
- aikuisiän diabetes
- aivoverisuonisairaudet
- eräät syöpälajit
- impotenssi
- kihti
- kuukautishäiriöt, hedelmättömyys
- rasva- aineenvaihdunnan häiriöt
- sappikivitauti
- sepelvaltimotauti
- sydämen vajatoiminta
- tukielinten kulumasairaudet
- uniapnea
- verenpainetauti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti